tiistai 3. marraskuuta 2015

Corgia mä metsästän...

Ensimmäisen corgin taisin nähdä joskus nuorena TV:stä, kun koiranäytelyä katsoimme perheen kanssa. Mikä ihme on tuo hauskan ja terhakan näköinen töppöjalka? Rakastuin! 

Lähde

Koiran hankkiminen on ollut kuitenkin haave- ja suunnitelmatasolla, sillä opinnot ja opintojen ohella tehdyt työt ovat vieneet niin paljon aikaa. Myös ukkokullan aivopesu on ollut vaiheessa. Koirasta hänkin on haaveillut, mutta vasta sitten joskus. Olen siis keskittynyt corgiin tutustumiseen rotuna, corgi-ihmisten kanssa jutteluun sekä siskojeni ja ystävieni toisen rotuisten koirien kaitsimiseen. 

Lähde

Mutta voi ilo ja onni, nyt vihdoin on aika toteuttaa haave ja hankkia oma koira! Oma pembroke-pentu, jonka kanssa harrastaa ja lenkkeillä, jota rapsuttaa ja jonka sekoilua seurata. Joka kouluttaisi kissojamme Urpoa ja Welsh Einoa, ja jonka kissat kouluttaisivat talon tavoille. Tästä se alkaa, sopivan kasvattajan ja pennun metsästäminen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti