tiistai 10. marraskuuta 2015

Villasukat villille viiskymppiselle ja kuinka neuloa kissojen kanssa

Tällä kertaa syntyi aivan perusvillasukat eräälle villille viisikymmentä viikonloppuna täyttäneelle. Lankana 7 Veljestä Viidakko ja musta. Mä olen tykästynyt kovin näihin Viidakko-sarjan lankoihin. Seuraavaksi mustavalkoisesta jotain aivan muuta. Pahoittelut jo etukäteen postauksen kännykkälaatuisista kuvista.


Samasta langasta olen aiemmin tehnyt tiikerisukat ystäväni vielä silloin syntymättömälle tytölle. 


Kissamaisesta langasta kissojen kanssa neulomiseen. Neulominen voi joskus olla erittäin haastavaa. Etenkin, kun kotoa löytyy kaksi harrastuksesta yhtä innostunutta kissaa, Eino ja Urpo. Tässä kaksi kantapään kautta oppimaani perustavanlaatuista sääntöä siihen hommaan. 


Einon erityisalaa ovat lankakerät. Eino hämmentää lankakeriä, painii päättömästi. Niin kauan, että on solmussa. Oikeasti! Kerran jouduin leikkaamaan saksilla Einon työpäiväni aikana tekemästä tilataideteoksestaan irti. 

Sääntö numero 1: Pidä langat piilossa, jos et ole kotona tai edes lankakerien välittömässä läheisyydessä. 


Urpon erikoisalaa taas on itse langan jahtaaminen. Liukuvaa lankaa kohti on kiva syöksyä. Sitä on kiva purra. Poikki asti. Aivan kuin 7 Veljestä -langassa ei tarpeeksi solmuja olisi jo valmiiksi. Tästä päästään toiseen perussääntöön.

Sääntö numero 2: Neulo, kun kissat nukkuvat. 


Tai älä neulo silloinkaan.


Helppoa eikö vain? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti